maanantai 9. kesäkuuta 2008

Siinä kesä meni kolisten...

Tietokoneeni päätti irtisanoa itsensä koko kesäksi, jee. Nyt toiminut taas, mutta lukio on musertanut minut täysin. Olen siis ollut todella väsynyt, joten tämän kirjoittaminen on venynyt. Luin kymmeniä kirjoja, katsoin saman verran elokuvia (tosin vain pari teatterissa), kävin festareilla ja keikoilla, ostin paljon (PALJON) levyjä jne.
:(

Tässä nyt kaikki isommat "tapahtumat" tiivistetysti (en siis tee nyt mitään kunnon raportaaseja, sori, seuraavalla kerralla sitten) :

Sex and the City - elokuva
Tätä oltiinkin jo odotettu. Hauskanen elokuva, muttei maailmaa mullistava tai edes erityisen hyvä. Tuntui lähinnä ylipitkältä tv-sarjan jaksolta, mikä ei itsessään ole huono asia, mutta ilman sarjassa niin hyvin toimivaa sarkasmia. Elokuvan juonikaan ei vakuuttanut, kun kerran sen salaamiseksi nähtiin niin paljon vaivaa ei höttöinen romantiikka ja kepeä huumori tuntunut ollenkaan hyvälle. Kornit käänteet ja typerä loppu. Positiivisiksi puoliksi mainittakoon muutamat kohtaukset joille koko katsomo höhötti kilpaa, laadukas musiikki ja puvustus.
Varmasti ainakin katsomisen arvominen, ehkä jos katsoisin vielä muutaman kerran voisin tykätä enemmänkin. Harmillista, sillä tämä olisi voinut olla sarkasmia ja mustaa huumoria täynnä oleva loistava elokuva. Emt kattokaa ite (ja kertokaa että se oli sittenkin hyvä ja oon ihan tyhmä).


Ruisrock 08 (lauantai)
Näin The Ark-fanina olin paikalla jo 3,5 tuntia ennen porttien avaamista, Niittylavan edessä tuli sitten seisottua koko päivä. Eli juu en osaa koko festarista sanoa yhtään mitään, varmastikin menetin monet päivän parhaista esiintymisistä. Alueesta ja järjestelyistä osaa sanoa mitään.
22-pistepirkko oli ihan hieno, tosin bändin esiintyminen oli aika kyllästyneen oloista eikä yleisökään ollut oikein mukana. Minun korviini (en ole heitä koskaan sen enempää kuunnellut vaikka ehkä kannattaisi) joka ainoa biisi kuulosti X-filesien ja The Crashin sekoitukselta.
Disco Ensemble
oli jo vauhdikkaampi, aita jopa heilui muutamien biisien kohdalla ja pojat hyppelivät ympäri lavaa niin innoissaan kuin vain nuoret muusikot voivat. Soittivat yllättän hyvin livenä, yleisökin oli innoissaan ja tuntui saavan sitä mitä halusikin.
Floggin Molly oli minulle aivan uusi tuttavuus ja täytyy myöntää että heidän musiikkinsa oli aika mielenkiintoista; kelttivaikutteista asteen raskaampaa rockia maustettuna huilulla, mandoliinilla ja vastaavilla. Musiikillisesti siis ihan hieno keikka, mutta yleisössä ja varsinkin eturivissä oli tukalat olot. Muserruin aitaa vasten niin että sattui ja paljon.
Joten Mollyjen jälkeen otin suosiolla askeleen taaksepäin ja olenkin näin jälkeenpäin todella tyytyväinen toisen rivin Ark-kokemuksiini :D oli tilaa hengittää ja riehua. Ark-itsessään oli hieno; soittivat todella hyvin (itseasiassa sanoisin että paremmin kuin yleensä) vaikka Learia olikin bassossa korvaamassa Melody Clubin Niklas, vetivät kaikki yleisön suosikit niin että laulu raikui oikein kunnolla ja laulattivat ja villitsivät muutenkin yleisöä niin paljon kuin pystyivät välispiikeillä ja tanssiliikkeillä. Iloinen esitys, riemulla tehty ja riemulla vastaanotettu. Tätä lisää ja pian.
The Arkin keikan jälkeen ryömin pois edestä ja HIM olikin sitten illan viimeinen esiintyjä. HIMin kuuntelu on vähän jäänyt vaikka he hyvää musiikkia tekevätkin ja uudet levyt tulee aina ostettua. Joten olin positiivisesti yllättynyt, kun he esittivätkin lähinnä vanhempia hittejään. Kahdelta uusimmalta albumilta kuultiin vain yksi biisi. Näin saatoin minäkin laulaa mukana ja huomata kyyneleiden melkein kokoavan silmiin nostalgiamielessä. Nämäkin pojat soittivat älyttömän hyvin, välispiikit sun muut olivat hauskoja ja lavalle oli aseteltu punaisia pöytälamppuja. Haluan todellakin heidän klubikeikalleen, pian.
Kaikenkaikkiaan hieno lauantai, ensi vuonna kolmeksi päiväksi!

Animecon VI (lauantai)
Oli aika mielenkiintoinen kokomes tänä vuonna.
.. tämä meni jo vähän yli, oli älyttömän kuuma ja eeppinen scifi-ihmiset vs. japani-ihmiset ei oikeasti olisi ollut tarpeellinen. Kaikki conit, joissa olen viime vuosien aikana käynyt, ovat suht täynnä ihmisiä ja kuumia kuin mitkäkin, mutta tämä taisi olla kaiken huippu. Finconia ja Animeconia ei tarvitsisi yhdistää, piste. Älkää ihmiset jaksako. No, paneeleista kuuntelin Lolitan, J-rockin ja taistelevat muumit. Ja en mahtunut mihinkään mihin olisin oikeastaan halunnut. Ja rahaa meni ja plääh.

DBTL
(perjantai)
Sen siitä saa kun on alle 18. Olin paikalla ainoastaan perjantaina, sallitulla puolella. Paikka oli älyttömän huonosti merkattu ja valvottu, ei minkäänlaisia turvatarkastuksia tai lipuntarkistuksia ja alue liian laaja ja huonosti valvottu muutenkin. Hm. Esiintyjinä olivat Lapko, PMMP, Viikate ja Scandinavian Music Group.
Lapko oli ihan hyvä, tiettyä lavakarismaa ja koukkuja kaipaisin silti lisää. Tasaisen hyvää musiikkia ja hyviä keikkoja ovat pojat silti aina vetäneet. PMMP oli yllättävän hyvä livenä, en ollut heitä ennen nähnyt ja kuuntelukin on ollut suhteellisen vähäistä. Energinen ja mukaansa tempaava esitys. Soittivat jopa ehdottoman suosikkini heidän tuotannostaan; biisin Joku raja. Viikate soitti myöskin hyvin, mutten ole heitä kuunnellut (vaikka olenkin nähnyt ennenkin livenä :D) joten en tunnistanut biisejä ja yleisö alkoi olla jo suht. kännissä. Ennen Scandinavian Music Groupia lähdin jo valmiiksi kauemmas ja en katsonutkaan heitä kuin muutaman biisin ajan joten emt. Ei vain ihan mun musiikkia.


Catsuomaticdeath with DISCO SUCKS & Delicious Orange @ Vimma, Turku
Tämä oli ihan hauska pieni keikkanen, ystävän kanssa katselimme kaikki bändit eturivistä, kaikki olivat ihan hyviä. Ensimmäisenä esiintyi DISCO SUCKS joka oli oikein söpö ja innokas, kuulosti jollain oudolla tavalla Iggy Poppin ja Disco Ensemblen sekoitukselta. Aion kyllä seurata heidän tekemisiään jatkossakin. Toinen lämppäri Delecious Orange ei vakuuttanut yhtä paljoa; japaniksi lauletut biisit olivat vielä ihan ok:ta, mutta lavaesiintyminen oli lähinnä hassua ja jäsenten imago riiteli liikaa musiikin kanssa. Itse Catsuomaticdeath oli oikein hyvä, ainoa häiritsevä puoli oli että laulaja/kitaristi jäi toisinaan virittämään kitaraansa kesken biisin todella pitkäksi ajaksi. Ja välillä pitkät progemaiset soolo/riffi-osuudet alkoivat vain ärsyttää. Mutta hauskaa oli, niin tuntui olevan bändilläkin ja esiintyminen oli vauhdikas ja innostunut. Musiikillisisesti kuuloti vähän Nirvanalta tai muulta grungelta sekoitettuna progeen, raskaisiin kitaroihin ja tietysti japanilaiseen rockiin.

Aurajokirock
Tämä oli myöskin hauska ilta täynnä pieniä ja kivoja bändejä. Esiintyjinä olivat Real Problem, Extaasi, Missed the Point, Half Apple ja Lord Est. Yleisö oli hyvinkin istuvaista sorttia ja ei lavan edessä minun ja ystävieni lisäksi montaa ihmistä seissyt. Bändit olivat kaikki hauskoja ja iloisen oloisia vaikka olen nyt jälkeen päin kuullut ettei heille paljoa voitu maksaa. Ensimmäisenä esiintynyt Real Problem oli livenä energinen ja oikein kivan kuulonen, mutta ostamani sinkku ei vkuuttanut ollenkaan. Ehkä joskus hekin kehittyvät ja ovat uusi My Chemical Romance tai mikä sitten ovatkaan. Missed the Point oli saman tapainen pillifarkkupoikabändi, pakko myöntää etten edes muista heidän esiintymisestään paljoa, joka ehkä jo kertoo jotain. Half Apple oli minulle illan kohokohta, todella söpön kuuloista progea/jazzia/poppia/rockia/jotain, soittivat hyvin livenä (laatu!! sitä ei aina kuulekaan) ja myös studiobiisit ovat loistavia. Varautukaa, joskus nämä ovat iso bändi. Extaasi oli ihan ok, selvästi raskain kaikista esiintyjistä. En osaa metalligenrejä, joten sanotaan nyt että vetivät suomeksi metallia. Naureskelivat vähän pienelle yleisölle hekin. Lord Estiä en jäänyt katsomaan kokonaan, koska ei kiinnostanut. Joten hänestä/heistä en osaa sanoa mitään.

The X-Files: I Want to Believe - elokuva
Tämä nyt oli todellinen must see, muttei loppujen lopuksi osoittautunutkaan aivan niin hyväksi. Elokuva jätti vähän kylmäksi, eikä ainakaan sarjaan verrattaessa ole mikään erityinen. Tuntui muutenkin lähinnä ylipitkältä, huonohkolta, jaksolta. Juoni on heppoinen ja kristinuskon korostaminen ei minusta ollut mikään paras veto. Katsomisen arvoinen, tosin riittää vasramastikin että vuokraa DVD:n.

Sex Pistols with Pelle Miljoona Unabomber & Tumppi Varonen & Problems @ Helsingin Jäähalli
Tämä on ollut ainoa isompi keikka lähiaikoina, ja voin sanoa heti että oli sen 53 euron arvoinen. Ensinäkin oli kiva, että vaikka kenttälipun omistaneita ihmisiä oli ovilla muutama jonottamassa, ihmiset käyttäytyivät todella hyvin ja rauhallisesti. Sellaista ei monesti isommilla keikoilla näe, hienoa ihmiset! Jäähallia en muuten viitsi kovasti kehua, lattiat ja penkit voisi minusta uusia, isompi screenikin olisi ok. Ensimmäinen lämppäri, Tumppi, oli ihan kiva. Energinen esitys, ja mukavan kuuloista musaa. Olisi varmaan ollut paljon parempi jos olisin tiennyt biisejä paremmin. Pelle Miljoona taas ei vakuuttanut ollenkaan; Pelle itse soitti rumpuja sekä lauloi ja hänellä oli tukenaan (nais)basisti ja kitaristi. Jotain oli tullut joko vähän juotua, tai sitten Pelle ei muuten vaan meinannut muistaa omein biisiensä (esim. Moottoritie on kuuma, Tahdon rakastella sinua) sanoja. Basistin laulu oli vielä huonompaa. Esitys oli lattea kuin mikä ja musiikkiakaan ei voi oikein ylistää. Surullista. Itse Sex Pistols oli kuitenkin aivan loistava, esitys oli todella dynaaminen ja hyvin soitettu ja esiinnytty yleisestikin. Musiikki, varsinkin laulu, kuulosti todella hyvältä! Välispiikit ja Rottenin pienet pogoamiset olivat hienoja. Yleisö tuntui todella pitävän siitä mitä sai, ja myöskin bändi näytti nauttivan paljon. Comebackit ovat sittenkin hyvä asia.

Köyrirock
Loimaalla, Maakuntamuseon pihalla / ladoissa järjestetty festarintapainen oli oikein kiva. Esiintyjinä olivat Varissuo, The Trousers, Half Apple, Nook, Shades of Nowhere, Turku Romantic Movement (ex- Turun Romantiikka, jos joku tuntee sillä nimellä) ja 51koodia. Vaikka yleisöä oli todella vähän, olivat ihmiset kuitenkin iloisen oloisia ja bändit eivät vaikuttaneet ainakaan kovin kyllästyneiltä tai pettyneiltä tms. Ensimmäisenä esiintynyt Varissuo oli Negative/yms-henkinen suomenkielistä rockia soittava turkulainen bändi. Kuulosti yllättävän laadukkaalta ja hyvältä, mielestäni melkeimpä parempaa kuin Uniklubit sun muut. Tätä bändiä kannattaa pitää silmällä, hienoa musiikkia ja hienon näköisiä poikia. Tulevat varmasti kohoamaan tästä vielä. The Trousers taaseen oli Loimaalainen, 12-15 vuotiaista hevarinaluista koostuva bänditulokas. Soittivathan he ikäisikseen hyvin, tosin lausunnassa olisi paljon parannettavaa ja covereita oli liikaa (Come as you are toisaalta oli söpö :)). Half Apple oli minusta tietenkin ihana; soittivat hyvin ja kauniisti ja esiintyminen oli muutenkin hyvää. Pitkäsoittoa odotellessa. Nook meni minulta oikeastaan kokonaan ohi, olin sisällä ladossa bändiravaroiden myyntipisteellä koko heidän keikkansa ajan. Hyvältä kuulosti siltä osin mitä kuulin. Shades of Nowhere oli hyvinkin tasokas hevinbändi; musiikki oli aivan yhtä hvää kuin kellä tahansa isommalakin nimellä ja esiintyminenkin oli suhteellisen kivaa, ottaen huomioon että kyseessä oli heidän ensimmäinen keikkansa. Turku Romantic Movementistä tykkäsin kovasti, musiikki oli valloittavaa erikoisempaa rockia kaikilla mahdollisilla vaikutteilla ja esiintyminen oli pirteintä ja innostuneinta aikoihin (pojat pomppivat lavan ulkopuolella useampaan otteeseen ja lavalla ollessaankin pyörivät ympäriinsä kuin mitkäkin). I wanna be your dog -cover oli hieno myöskin. Ostin heidän levynsä jee. 51koodia en jäänyt katsomaan. Kiva lauantai oli.


No uhhuh, siinä tekstiä kerrakseen.